Läheisten kertomaa
Läheisten kertomaa
- Eihän kukaan meistä läheisistä halunnut ymmärtää mistä voi olla kyse. Sitä selittää itselleen tapahtumia loputtomiin. Isä oli normaalistikin ollut hajamielinen ja muisti asioita huonosti eli kassit saattoivat jäivät kauppaan jne. Lopulta sairaus alkoi näkyä vaaratilanteina ajaessa. Isä esimerkiksi ajoi liikenteenjakajaan ja kaistanvaihto oli vaikeaa.
- Isä on aina ollut erittäin jämpti ja hyvä talousihminen. Hän oli hoitanut kaikki paperit ja hankinnat perheessä. Kun äiti joutui sairaalaan, kotiin tuli karhulappu, jossa perittiin maksamattomia veroja. Kävin isän mapeilla ja huomasin, että paperit olivat kaaoksessa ja muitakin asioita oli hoitamatta. Silloin ymmärsin jonkun olevan vialla.
- Isälläni oli oireita vuoden verran ja me hölmöt emme puutuneet asiaan, kun isä vahvasti kieltäytyi hoitoon lähdöstä. Lomareissulla hommat menivät sitten ihan sekaisin eikä isä tunnistanut enää meitä läheisiä. Nyt hän ei osaa lukea enää kunnolla ja sanavarasto on pienentynyt. Alzheimer-diagnoosin saaminen on alussa. Nyt vaan toivotaan, että voitaisiin vielä aloittaa lääkehoito.
- Mieheni tunnisti ensimmäiset oireeni ennen minua. Tai ehkä yritin olla huomaamatta oireitani itse. Hän huomasi luonteeni muuttuneen mukavasta vähemmän mukavaksi. Unohtelin viimeaikaisia keskusteluita. Poltin ruokia pohjaan. Huomasin itse, että eksyin töissä ja jouduin soittamaan takaisin osastolleni, koska en muistanut, miksi olin alun perin lähtenyt liikkeelle. Minulla oli vaikeuksia maksaa laskuja, enkä tunnistanut perheen lemmikkiä.
- Oireeni alkoivat asioiden unohtelulla. Unohdin puhelinnumeroni tai töihin liittyviä asioita. Pahinta oli kuitenkin asioiden sekoittaminen. Pysähdyin tankkaamaan autoa, mutta pysähdyksen jälkeen en tiennyt olinko menossa töihin vai palaamassa kotiin. En muistanut missä yliopistossa opiskeleva poikani oli. Ostoksilla unohdin yhtäkkiä missä olin ja kuinka olin päässyt sinne.
- Äitini esitti hyvin pitkään ulospäin tervettä. Esimerkiksi hän ei tunnistanut enää kelloa, mutta piti salassa pitkään lista, jossa lukivat kellonajat ja josta hän aina lunttasi. Sitten hän hukkasi lompakkonsa kaksi kertaa peräkkäin. Kun kysyin asiasta, hän ei muistanut miten kaikki tapahtui.
- Äitini muuttui välinpitämättömäksi esimerkiksi suunnitellessamme häitäni. Kun siskoni meni naimisiin muutama vuosi minua ennen, äitini suunnitteli kaiken. Kun minä ilmoitin meneväni naimisiin, häntä ei kiinnostanut mikään häihin liittyvä asia.
- Isäni on alkanut kärsimään näköharhoista. Hän on mielestään kuullut keskustelun, jossa mieheni haluaa viedä hänen kaikki rahansa. Isäni käy myös keskusteluja huoneessaan, jotka kuulostavat sille kuin hän puhuisi jonkun kanssa. Kysyttäessä hän sanoo puhuvansa mieheni kanssa, osoittaa lämmityspatteria ja kertoo mieheni nauravan ja aikovan heittää hänet ulos.
- 78-vuotias äitini ei pysty istumaan paikallaan muutamaa minuuttia enempää. Herättyään hän alkaa vaeltaa hoitokodin käytäviä edestakaisin. Hän ei lopeta kunnes on aivan lopussa. Nukuttuaan muutaman tunnin hän jatkaa taas.
- Isäni alkoi sekoittaa rahoja ja numeroita. Jutellessamme hänen kasvoilleen saattoi ilmestyä tyhjä ilme eikä hän kuullut mitä hänelle kerrottiin. Hän ei usein löytänyt oikeaa nimeä asioille ja kutsui niitä oudoilla nimillä.
- Isäni, jonka en ole koskaan kuullut käyttävän kirosanoja, kiroilee taudin myötä jatkuvasti. Hän käyttää rumaa kieltä täysin tavallisissa, jokapäiväisissä tilanteissa. Istuimme eilen olohuoneessa ja keskustelimme päivän asioista leppoisasti samalla kun televisiossa näytettiin jalkapalloa. Kesken keskustelun isäni sanoi “Meidän täytyy olla perkeleellisiä kusipäitä kun istumme täällä telkkari päällä eikä kukaan katsele sitä.”
- Mieheni on 92-vuotias. Hän on alkanut häiriköimään kaikkia vastaantulevia naisia. Lääkäristä hoitajiin, ystävistäni kadulla vastaan tuleviin naisiin. Hän hyökkää yleensä suoraan kiinni naisten rintoihin tai haaroihin.
Alzheimerin oireiden varhainen tunnistaminen haasteellista
Alzheimerin oireiden varhainen tunnistaminen haasteellista
Alzheimerin taudin huomaaminen on vaikeaa sen alkuvaiheessa. Yleensä potilaan läheiset havaitsevat muistin heikkenemisen, mutta uskovat sen johtuvan normaalista vanhenemisesta. Lääkäriin hakeudutaankin yleensä vasta oireiden vaikeutuessa.
”Varhainen tunnistaminen parantaa hoidon tuloksia.”
Tutkimuksiin tulisi kuitenkin mennä mahdollisimman aikaisin. Tällöin hoito päästään aloittamaan sairauden varhaisessa vaiheessa ja potilas saa siitä parhaan hyödyn. Pienikin viive voi vaikuttaa merkittävästi hoidon tehoon.
Mieheni tunnisti ensimmäiset oireeni ennen minua. Tai ehkä yritin olla huomaamatta oireitani itse. Hän huomasi luonteeni muuttuneen mukavasta vähemmän mukavaksi. Unohtelin viimeaikaisia keskusteluita. Poltin ruokia pohjaan. Huomasin itse, että eksyin töissä ja jouduin soittamaan takaisin osastolleni, koska en muistanut, miksi olin alun perin lähtenyt liikkeelle. Minulla oli vaikeuksia maksaa laskuja, enkä tunnistanut perheen lemmikkiä.
Käytösoireet lisääntyvät Alzheimerin taudin edetessä
Käytösoireet lisääntyvät Alzheimerin taudin edetessä
Käytösoireilla tarkoitetaan dementiaa aiheuttaviin sairauksiin liittyviä psyykkisten toimintojen ja käyttäytymisen muutoksia. Käytösoireiden syntyyn vaikuttavat useat asiat kuten sairauden aiheuttamat muutokset aivoissa, persoonallisuus, elämänhistoria ja ympäristö.
Alzheimerin taudin lisäksi käytösoireiden taustalla voivat olla myös muut sairaudet kuten infektiot. Tällöin potilaan terveydentila on tarkastettava. Käytösoireita ilmenee 90 % Alzheimerin tautia sairastavista potilaista.
Lähimmäiset kokevat käytösoireet yleensä raskaiksi. Käytökseen on kuitenkin potilaan kannalta yleensä selkeä syy. Oireet johtuvat usein muistin heikkenemisestä, jonka vuoksi potilaan on vaikea tulkita ympäristöään tai ilmaista itseään. Useimpia käytösoireita pystytään kuitenkin hoitamaan, joten niistä tulisi kertoa hoitavalle lääkärille.
Alzheimerin taudin käytösoireet ovat monimuotoisia. Ne yleensä lisääntyvät ja vaikeutuvat kun tauti etenee. Niiden ennakoiminen ja tunnistaminen on kuitenkin usein vaikeampaa kuin muistioireiden, koska ne ilmenevät hyvin yksilöllisesti. Tyypillisesti käytösoireet ilmenevät jaksoittain. Potilaalla voi myös olla useita käytösoireita yhtäaikaisesti.
Alzheimerin käytösoireita ovat:
- apatia, masennus ja ahdistuneisuus
- aistiharhat ja harhaluulot
- levottomuus
- persoonallisuuden muutokset
- seksuaaliset käytösoireet
Apatia, masennus ja ahdistuneisuus
Tavallisimpiin Alzheimerin taudin käytösoireisiin kuuluvat apatia, masennus ja ahdistuneisuus. Niitä voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa potilaan huonontuneen kommunikointikyvyn vuoksi. Apatia, masennus ja ahdistuneisuus olisi tärkeää hoitaa, sillä ne alentavat sekä potilaan että läheisen elämänlaatua merkittävästi. Erityisesti läheiset kokevat ne yleensä raskaana potilaan toimintakyvyn merkittävän huonontumisen vuoksi.
Apatialla tarkoitetaan yleistä tunne-elämän latistumista ja välinpitämättömyyttä sekä motivaation ja mielenkiinnon vähenemistä. Vaikka potilas selviytyisi avustettuna päivittäisistä toimista kuten peseytymisestä, se menettää merkityksensä. Tulevaisuus ei kiinnosta potilasta.
Masennus ja apatia sekoitetaan usein keskenään. Masennukseen liittyy kuitenkin piirteitä, jotka eivät ole apatialle tyypillisiä. Toivottomuuden tunteet, epätoivo, itsekriittisyys ja negatiiviset ajatukset tulevaisuudesta ovat masentuneelle potilaalle tavanomaisia.
Ahdistunut potilas on levoton, pelokas tai huolestunut. Hän voi kärsiä hikoilusta, sydämentykytyksistä tai unihäiriöistä. Oireet voivat olla jatkuvasti läsnä tai esiintyä kohtauksittain.
Äitini muuttui välinpitämättömäksi esimerkiksi suunnitellessamme häitäni. Kun siskoni meni naimisiin muutama vuosi minua ennen, äitini suunnitteli kaiken. Kun minä ilmoitin meneväni naimisiin, häntä ei kiinnostanut mikään häihin liittyvä asia.
Aistiharhat ja harhaluulot
Aistiharhat eli hallusinaatiot voivat liittyä mihin tahansa aistiin. Näköharhat ovat kuitenkin tavallisimpia. Yleisimmin aistiharhoja on potilailla, joiden kuulo tai näkö on heikentynyt. Yleisiä ovat myös aistivääristymät, jotka eivät korjaannu. Esimerkiksi naulakossa roikkuva takki näyttää ihmiseltä eikä potilaan tulkinta korjaannu takin lähemmästä tarkastelusta huolimatta.
Potilailla on usein myös varastamisharhoja eli hän luulee muiden varastavan omia tavaroitaan. Todellisuudessa tämä johtuu usein tavaroiden hukkaamisesta muistin heikkenemisen vuoksi.
Isäni on alkanut kärsimään näköharhoista. Hän on mielestään kuullut keskustelun, jossa mieheni haluaa viedä hänen kaikki rahansa. Isäni käy myös keskusteluja huoneessaan, jotka kuulostavat sille kuin hän puhuisi jonkun kanssa. Kysyttäessä hän sanoo puhuvansa mieheni kanssa, osoittaa lämmityspatteria ja kertoo mieheni nauravan ja aikovan heittää hänet ulos.
Levottomuus
Tyypillisiä levottomuusoireita ovat tarttuminen, esineiden keräily, vaeltaminen, ääntely tai kiroilu. Levottomuutta aiheuttavat yleensä kipu tai epämukava olo sekä jotkin lääkkeet. Levottomuus voi myös ilmetä äkillisenä katastrofireaktiona, joka voi olla itku-, huuto- tai aggressiivisuuskohtaus. Reaktio voi esiintyä arkisissa tilanteissa kuten peseytymisen tai pukeutumisen yhteydessä, jolloin potilas ei tunne hallitsevansa tilannetta.
78-vuotias äitini ei pysty istumaan paikallaan muutamaa minuuttia enempää. Herättyään hän alkaa vaeltaa hoitokodin käytäviä edestakaisin. Hän ei lopeta kunnes on aivan lopussa. Nukuttuaan muutaman tunnin hän jatkaa taas.
Persoonallisuuden muutokset
Vaikka potilaan toimintakyky heikkenee Alzheimerin taudin edetessä, hänen persoonallisuutensa ei juuri muutu. Sairautensa vuoksi potilas ei kuitenkaan aina pysty noudattamaan aikaisempia tapojaan esim. ilmaiseman tunteitaan kiroilematta. Tämän vuoksi läheiset usein kokevat potilaan persoonallisuuden muuttuneen. Lisäksi muut käytösoireet kuten masennus ja apatia saattavat vaikuttaa läheisen kokemukseen potilaan persoonallisuudesta.
Isäni, jonka en ole koskaan kuullut käyttävän kirosanoja, kiroilee taudin myötä jatkuvasti. Hän käyttää rumaa kieltä täysin tavallisissa, jokapäiväisissä tilanteissa. Istuimme eilen olohuoneessa ja keskustelimme päivän asioista leppoisasti samalla kun televisiossa näytettiin jalkapalloa. Kesken keskustelun isäni sanoi “Meidän täytyy olla perkeleellisiä kusipäitä kun istumme täällä telkkari päällä eikä kukaan katsele sitä.”
Seksuaaliset käytösoireet
Seksuaalisia käytösoireita on noin joka kymmenennellä Alzheimerin tautia sairastavalla potilaalla. Oireet saattavat vaihdella rivosta kielenkäytöstä julkiseen masturbointiin tai fyysiseen ahdisteluun.
Mieheni on 92-vuotias. Hän on alkanut häiriköimään kaikkia vastaantulevia naisia. Lääkäristä hoitajiin, ystävistäni kadulla vastaan tuleviin naisiin. Hän hyökkää yleensä suoraan kiinni naisten rintoihin tai haaroihin.
Miten erottaa Alzheimerin oireet tavanomaisesta ikääntymisestä
Miten erottaa Alzheimerin oireet tavanomaisesta ikääntymisestä?
Yhdysvalloissa toimiva Alzheimer liitto on luonut 10 esimerkkiä, joiden avulla voidaan erottaa normaaliin vanhenemiseen ja Alzheimerin tautiin liittyvät oireet.
Alzheimerin oireiden tunnistaminen on tärkeää, jotta oikea hoito voidaan aloittaa. Mitä aikaisemmin Alzheimerin taudin hoito aloitetaan, sitä enemmän se hidastaa taudin etenemistä. Suomessa edelleen yli puolet dementian taustalla olevista syistä jää selvittämättä. Alzheimerin taudin uskotaan olevan syynä noin 70 % tapauksista.
- Muistin heikentyminen
Normaalia: Unohtaa pankkikortin tunnusluvun tai minne pysäköi auton. Epänormaalia: Unohtaa mikä pankkikortti on tai millaisen auton omistaa. - Arkiaskareiden suorittaminen vaikeutuu
Normaalia: Unohtaa, mitä oli juuri sanomassa. Epänormaalia: Unohtaa, kuinka suoriutua jokapäiväisestä askareesta kuten hampaidenpesusta. - Kielellisen ilmaisun ongelmat
Normaalia: Joutua välillä tapailemaan sanoja kertoessaan tarinoita. Epänormaalia: Unohtaa usein päivittäin käytettäviä sanoja tai termejä. - Paikan ja ajantajun katoaminen
Normaalia: Unohtaa, minä päivänä viikosta hammaslääkäriaika oli. Epänormaalia: Eksyä tutuissa paikoissa. - Huono tai alentunut arviointikyky
Normaalia: Tehdä huono päätös silloin tällöin. Epänormaalia: Pukeutua sopimattomasti tai luottaa liian paljon tuntemattomiin henkilöihin. - Vaikeus ymmärtää abstrakteja asioita
Normaalia: Laskea kauppalaskun loppusumma väärin. Epänormaalia: Unohtaa, kuinka lasketaan yhteen tai vähennetään. - Hukata asioita
Normaalia: Hukata avaimet tai lompakko. Epänormaalia: Laittaa hammasharja jääkaappiin vessan kaappien sijasta. - Muutokset käytöksessä tai luonteessa
Normaalia: Olla huonolla tuulella silloin tällöin. Epänormaalia: Rajut ailahtelut, jotka eivät johdu masennuksesta tai muusta sairaudesta. - Muutokset persoonallisuudessa
Normaalia: Muuttua puheliaammaksi vanhetessa. Epänormaalia: Hämmennyksen, epäilyn, pelon tai riippuvaisuuden lisääntyminen. - Oma-aloitteisuuden heikkeneminen
Normaalia: Haluta levätä ja välttää sosiaalista kanssakäymistä väsyneenä. Epänormaalia: Nukkua tunteja television edessä. Menettää mielenkiinto asioihin, jotka ennen toivat iloa.
Muistihäiriöt ovat Alzheimerin varhaisimpia merkkejä
Muistihäiriöt ovat Alzheimerin varhaisimpia merkkejä
Alzheimerin taudin varhaisimpia ja tyypillisimpiä oireita ovat asteittain pahenevat muistihäiriöt. Ensimmäiset muistihäiriöt johtuvat usein lähimuistin heikkenemisestä. Potilaalla on vaikeuksia muistaa viimeaikaisia tapahtumia eivätkä monivaiheiset tehtävät onnistu.
”Uusien asioiden oppiminen ja mieleen painaminen vaikeutuvat.”
Myös vaikeus oppia uusia asioita on tyypillistä. Käytännössä potilaalla voi olla vaikeuksia muistaa uusia nimiä tai sovittuja asioita. Lopulta potilas ei tunnista myöskään läheisiään. Käyttöesineet kuten esim. silmälasit hukkuvat usein. Lisäksi vieraassa ympäristössä on vaikea liikkua ja asioiden tapahtumajärjestys menee helposti sekaisin. Vanhat asiat säilyvät kuitenkin mielessä kirkkaana ja aiemmin opitut taidot säilyvät.
Muistihäiriöiden taustalla voi olla useita syitä Alzheimerin lisäksi. Muistin heikkeneminen on osa myös normaalia vanhenemista. Alzheimerin taudin oireiden ja normaalin unohtelun välillä on kuitenkin eroja. Katso kuinka tunnistat Alzheimerin taudin oireet. Jos muistihäiriötä epäillään syyksi potilaan oireisiin, tulisi tutkimuksiin hakeutua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Oireeni alkoivat asioiden unohtelulla. Unohdin puhelinnumeroni tai töihin liittyviä asioita. Pahinta oli kuitenkin asioiden sekoittaminen. Pysähdyin tankkaamaan autoa, mutta pysähdyksen jälkeen en tiennyt olinko menossa töihin vai palaamassa kotiin. En muistanut missä yliopistossa opiskeleva poikani oli. Ostoksilla unohdin yhtäkkiä missä olin ja kuinka olin päässyt sinne.
Äitini esitti hyvin pitkään ulospäin tervettä. Esimerkiksi hän ei tunnistanut enää kelloa, mutta piti salassa pitkään lista, jossa lukivat kellonajat ja josta hän aina lunttasi. Sitten hän hukkasi lompakkonsa kaksi kertaa peräkkäin. Kun kysyin asiasta, hän ei muistanut miten kaikki tapahtui.
