Käytösoireita hallitaan lääkehoidoilla ja terapialla
Alzheimerin taudissa ilmenee useita erilaisia käytösoireita eli psyykkisten toimintojen ja käyttäytymisen muutoksia. Niiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito ovat olennainen osa potilaan seurantaa. Näitä oireita voidaan hoitaa sekä lääkkeettömän että lääkehoidon avulla. Läheiset kokevat potilaan käytösoireet usein erittäin raskaiksi. Läheisten tukeminen ja ohjaus onkin käytösoireiden hoidossa avainasemassa. Tukea on yleensä saatavilla neuvonnan, tukiryhmien ja koulutuksen muodossa.
Lääkkeetön hoito
Koska potilaalla on yleensä jokin hänen kannaltaan mielekäs syy käytösoireiden ilmaantumiseen, lääkkeettömät hoidot ovat ensisijainen vaihtoehto useimpien oireiden hoitoon. Useimmat käytösoireet saattavat myös hävitä kuukauden kuluessa. Hoito aloitetaan varmistamalla, että perushoidossa ei ole puutteita eli että potilaan ravitsemus ja nesteytys on asianmukaista.
Käytösoireiden laukaisevina tekijöinä voi olla esim. lääkitys tai muut sairaudet kuten ummetus tai virtsatieinfektio. Oireet voivatkin loppua laukaiseviin tekijöihin vaikuttamalla eli muuttamalla lääkitystä ja hoitamalla sairaudet. Lisäksi on useita hoitoja, joilla käytösoireita voidaan vähentää. Tällaisia ovat erilaiset terapiat kuten virikkeitä painottavat terapiat, tunne-elämää ja älyllisiä toimintoja tukevat terapiat sekä käyttäytymiseen ja vuorovaikutustapojen muokkaamiseen keskittyvät terapiat. Myös virkistystoiminnasta voi olla apua käytösoireiden hoidossa.
Lääkehoito
Alzheimerin taudin käytösoireita hoidetaan myös joissakin tapauksissa lääkehoidon avulla. Lääkehoito aloitetaan, jos käytösoireet aiheuttavat huomattavaa rasitusta potilaalle tai heikentävät hänen toimintakykyään esim. sosiaalisissa tilanteissa. Myös vaaratilanteita aiheuttaviin käytösoireisiin suositellaan lääkehoitoa. Tällaiset oireet aiheuttavat myös usein läheisen uupumista ja vaikuttavat hoitopaikan valintaan. Lääkehoidolla ei kuitenkaan pystytä ehkäisemään uusien käytösoireiden syntyä.
Käytösoireita saadaan harvoin kokonaan poistumaan lääkehoidon avulla. Hoito tähtääkin oireiden keston vähenemiseen ja niiden esiintymisen harvenemiseen. Alzheimerin käytösoireiden hoitoon on perinteisesti käytetty neurolepti- ja bentsodiatsepiinilääkitystä sekä masennuslääkkeitä. Ne eivät hidasta taudinkulkua, mutta voivat helpottaa potilaan oloa. Neuroleptit ovat pääasiassa psykoosien hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Bentsodiatsepiineja käytetään myös ahdistuneisuuden ja epilepsian hoidossa. Yhä enemmän käytösoireiden hoitoon käytetään myös Alzheimerin taudin hoitoon käytettäviä lääkkeitä memantiinia ja asetyylikoliiniesteraasin estäjiä. Näiden lääkkeiden hyötynä on potilaan älyllisten toimintojen koheneminen ja laitoshoidon viivästyminen.
