Miten Alzheimer todetaan?

Hei, haluaisin kysyä millä tutkimuksilla Alzheimerin tauti todetaan? (pään magneettikuvaus vai mitä).

Viittaan antamiini vastauksiin otsikoilla “Miten Alzheimerin tauti todetaan?” ja “Mitkä ovat Alzheimerin taudin ensioireet?”. Keskeisempää kuin tutkimustulokset ovat taudin ensioireet ja kulku. Läheisten havainnot ovat kullanarvoisia diagnoosia tehtäessä. Älyllistä toimintaa mittaavilla tutkimuksilla pyritään saamaan esille sellaisia alkavia Alzheimerin tautiin liittyviä oireita, joita ei osata arkielämässä ja siihen liittyvässä ongelmanratkaisussa havaita. Pään kuvantamisella voidaan saada tietoa, missä kohdissa aivoja on rappeumaa. Onko se tyypillisesti Alzheimerin tautiin liittyvillä alueilla ohimolohkoissa vai esimerkiksi frontaaliseen dementiaan liittyen otsalohkossa. Laboratoriotutkimuksilla etsitään sisätauteihin kuuluvia sairauksia, jotka voivat olla heikentämässä muistia ja älyllistä suorituskykyä. Jos tällaisia sairauksia löytyy, ei voida tehdä Alzheimerin taudin diagnoosia ennen kuin on nähty ko. sairauksien hoidon vaikutukset muistiin.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin 

Alzheimer-tutkimuksiin ennen taudin puhkeamista?

Suvussamme on selkeä linja Alzheimerin tautia. Olen itse nyt hieman yli 40-vuotias. Menisin mielelläni koekaniiniksi johonkin tutkimukseen, jossa tutkitaan Alzheimerin tautia jo ennen sen puhkeamista. Minne ottaisin yhteyttä?

Turun PET-keskuksessa tehdään kansainvälisestikin hyvin ainutlaatuisia aivojen aineenvaihduntaa koskevia tutkimuksia. Osa näistä tutkimuksista on sellaisia, että voidaan jopa ottaa kantaa siihen, onko esimerkiksi tietyillä Alzheimer-taudille tyypillisillä aivoalueilla tapahtunut aineenvaihdunnallista heikentymistä, vaikka ei vielä olisi mitään oireita taudista. Professori, neurologi Juha Rinne johtaa aivotutkimusryhmää. Oheisesta linkistä voit ottaa häneen yhteyttä: https://www.turkupetcentre.fi/index.php?option=com_contact&view=contact&id=94%3Arinne-juha&catid=12%3Acontacts&Itemid=81&lang=en.

Kuopion yliopistossa tehdään myöskin kansainvälisesti merkittävää tutkimusta Alzheimerin taudin tiimoilta. Kuopion yliopiston neurologian professori Hilkka Soininen johtaa yhtä maineikasta kliinistä tutkimusryhmää. Voit katsoa Kuopion Alzheimer-tutkimuksen osahankkeita seuraavasta linkistä ja ottaa yhteyttä halutessasi: https://www.uef.fi/neuro/research.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin 

Muistitutkimuksiin

Äitini kuoli viime kesänä Alzheimerin tautiin 89-vuotiaana ja oli viimeiset 5 elinvuottansa hoitokodissa. Oireet alkoivat kuitenkin jo vuosia aikaisemmin, ja tauti oli jo pitkällä, kun se saatiin diagnosoitua ja magneettikuvaus saatiin tehtyä.

Itse täytin juuri 65 vuotta, ja haluaisin tietää, löytyykö pääkaupunkiseudulta yksityistä lääkäriasemaa, johon voisi päästä magneettikuvaukseen alkavan Alzheimerin taudin havaitsemiseksi. Olen nimittäin havainnut, että minulta hukkuu välillä aivan tavallisiakin sanoja puhuessani, ja tuttujenkin ihmisten nimet saattaa unohtua. Laskemisessa ei ole vielä ongelmia, koska teen työtä numeroiden parissa. Haluaisin tietää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, onko tauti kehittymässä, koska tiedän, että siinä vaiheessa kun oireita ilmenee, on hoito jo myöhäistä.

Muistikeskuksella (https://www.muisti.com) on Helsingissä kolme toimipistettä. Heillä hoituu kaikki muistitutkimukset, ja sieltä ohjataan sitten pään magneettitutkimukseenkin. Muistikeskus on erikoistunut nimenomaan muistisairauksiin, ja sieltä saatte varmasti valistuneita vastauksia muistiin ja muistisairauksiin liittyviin kysymyksiinne. Heillä on valtakunnallinen palvelunumero 0200 684 784, jonne voitte soittaa ja esittää asianne.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin 

Pitkät jonot muistitutkimuksiin

Hei! Isälläni on muistin huononemista ollut jonkin aikaa, lähimuisti on huono. Vanhat asiat hän muistaa hyvin. Toisina päivinä tämän hetken asiatkin muistaa paremmin. Hänelle laitettiin sydämentahdistin viime talvena. Ikää on kohta 77 vuotta. Hän on ollut nyt terveyskeskuksen muistitutkimuksissa, ja lähti sinne ihan mielellään, koska totesi oman muistinsa todella olevan huono. Testi osoitti, että muisti on huono, jollakin osa-alueella oikein huono.

Nyt on sitten lähete vetämässä neurologille ja magneettikuvaan. Mutta kun ne viipyvät jotain puoli vuotta, olisin kysynyt, onko tästä odotusajasta haittaa. Pääsisikö yksityiselle nopeammin, ja pitäisikö siellä sitten alkaa kaikki tutkimukset taas alusta? Nyt hänen tilanteensa on ihan hyvä, meitä on tässä kolme ihmistä, ja hänen vointinsa on ok. Mielestäni havaittavissa ei ole muuta muutosta kuin tuo muisti.

Miten on, voiko magneettikuvausta yleensä tehdä, kun on sydämentahdistin? Näihin jos saisin vastauksen, olisin kiitollinen. Olen tietysti huolissani läheiseni terveydestä, ja pelkään, ettei tuo puoli vuotta nyt olisi liikaa odottelua. Lääkityksen pitäisi alkaa mahdollisimman ajoissa, eikö? Toisaalta hänen tilanteensa on nyt onneksi hyvä, jos vaan pysyisi. Kiitoksia!

Valitettavasti puoli vuotta on liian pitkä aika odottaa, jos oletetaan, että taustalla todennäköisesti on Alzheimerin tauti. Tauti etenee koko ajan. Kun Alzheimerin tauti on todettu ja lääkitys aloitettu, siinä ei saa pitää yli kuukauden taukoa, koska sen jälkeen ei yleensä enää koskaan päästä samalle tasolle kognitiivisissa tuloksissa kuin ne, jotka jatkavat keskeyttämättä lääkitystä. Isänne kohdalla jää vielä epäselväksi, voidaanko tila luokitella lieväksi dementiaksi. Eli onko kuitenkin jotakin toimintakyvyn heikentymistä mukana? Sujuuko jokin asia huonommin, epävarmemmin tai ovatko jotkin toiminnot jääneet pois?

Jos kyseessä olisi oma isäni ja tutkimusjono puolen vuoden pituinen, veisin hänet yksityissektorille tutkimuksiin. Yksityispuolelle pääsee usein tutkimuksiin vaikka samalla viikolla, viimeistään seuraavalla. Sinne kannattaa pyytää terveyskeskuksessa tehtyjen tutkimusten tulokset mukaan, jotta niitä ei tarvitse toistaa. Osa tahdistimista on sellaisia, että pään magneettitutkimus voidaan tehdä. Yksityisen kuvantamislaitoksen röntgen-lääkärit kyllä tarkistavat asian, kun otatte sinne yhteyttä ja kerrotte tahdistimen tyypin ja mallin. Jos magneettitutkimus ei onnistu, voidaan tehdä aivojen tietokonetomografia-tutkimus.

Isänne on 77-vuotias. Siksi suosittelen geriatrin vastaanottoa, jos päädytte yksityissektorin käyttöön. Neurologien vastuulle kuuluu työikäisten muistisairaudet, kun taas geriatri hoitaa ikääntyvän ihmisen muistisairauksia ja toisaalta tekee kokonaisvaltaisen arvion ikäihmisen hoidosta.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin 

Muistioireilevan läheisen tilanne

Hei! Äitini sisko, yksinäinen, lapseton ihminen, oireilee mielestäni selvästi Alzheimerin taudin mukaisesti. Hän on käynyt lääkärissä, mutta kukaan meistä sukulaisista ei ole oikein perillä mitä käynneillä tapahtuu. Sukulainen, joka on ollut mukana ”seurana” kertoo, että hän jatkotutkimuksiin lähetettäessä unohtaa useampaan otteeseen minne pitikään mennä, ennen kuin he pääsevät tutkimusosastolle. En ole lainkaan varma, että tätini kertoo lääkärille oikeita asioita, en tiedä onko hän hoidossa ja onko asia jonkun käsissä vai ei. En myöskään usko, että tätini muistaa enää mitään, mitä lääkäri on sanonut, astuessaan ulos vastaanotolta.

Äitini, hänen isosiskonsa olisi kai lähin omainen hoitamaan hänen asioitaan, mutta äitini on niin huonossa kunnossa, ettei häneltä voi tällaista edellyttää. Veljeäni asia ei kiinnosta. Tiedän, että tätini on merkinnyt minut jo muutamia vuosia läheisimmäksi omaisekseen esim. sairaalaan mennessään. Nyt olen kuitenkin tietämätön monestakin seikasta. Miten edetä?

1) Kenen pitää tehdä ja mitä?
2) Millä tavoin julkinen puoli voisi auttaa?
3) Pitääkö minun olla aktiivisempi ja mennä saattajaksi mukaan?
4) Saanko / pitääkö minun mennä mukaan vastaanotoille, ja miten sen voin perustella itselliselle tädilleni?
5) Kenen vastuulla asia on?

Kysymyksiä on vielä paljon enemmän mutta tässä alkuun. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että oleskelen osan aikaa ulkomailla enkä ole koko ajan auttamassa.

Olisin kiitollinen vastauksestanne.

Mielestäni tuon sukulaisen, joka on ollut “seurana”, olisi tärkeää toimittaa asiaa selvittävälle lääkärille läheisen antama kuva nykytilanteesta. On yleistä, että muistisairas puhuu paljon sellaista, mikä ei enää pidä paikkaansa. Niitä asioita voi olla vaikea korjata siinä vastaanotolla kaikkien kuullen. Hyvin kattava kysely muistihäiriöpotilaan läheiselle löytyy Terveyskirjastosta (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=amh00011). Tuon kyselyn vastauksineen voisi toimittaa tätinne lääkärille. Julkisella puolella on nykyisin ns. muistihoitajia. Heihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. He osaavat myöskin neuvoa julkisen puolen hoitopolulle.

Mielestäni olisi hyvä, jos voisitte tätinne läheisimmäksi henkilöksi merkittynä henkilönä mennä mukaan muistihoitajan tai em. lääkärin vastaanotolle. Tarvittaessa on hyvä pyytää etukäteen mahdollisuutta keskustella kahden kesken ilman tätinne läsnäoloa näistä asioista. Mielestäni on tärkeä kertoa tädillenne rehellisesti siitä huolesta, joka teillä on herännyt muistiongelmien takia. Muistisairaus johtaa kotona selviytymisen ongelmiin. Kotona asumista voidaan tukea varhaisella diagnoosin tekemisellä ja lääkityksen aloittamisella. Vastuukysymys on vaikea. Jos kotona on ollut vaaratilanteita, pitäisi ehkä harkita sosiaalipuolen kotipalvelunohjaajan kotikäyntiä turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden kartoittamiseksi.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin 

Vapaaehtoinen osallistuminen tutkimuksiin

Äitini kuoli v. 1994 62-vuotiaana Alzheimerin tautiin sairastettuaan sitä 8-9 vuotta. Kun mm. Alzheimerin taudin periytyvyyttä tutkitaan, niin voisinko olla avuksi, ja missä voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi mahd. tutkimuksiin? Ja jos haluan testamentata aivoni käytettäväksi kuolemani jälkeen Alzheimer-tutkimuksen hyväksi, niin miten toimin?

Hienoa, kun olet halukas omalta osaltasi auttamaan Alzheimerin taudin mysteerin selvittämisessä. Alzheimerin taudin tiimoilta tehtävien tutkimusten osalta pyydän saada viitata vastaukseeni https://www.alzheimerinfo.fi -sivuston kysymysarkistossa (otsikko Alzheimer-tutkimuksiin ennen taudin puhkeamista?). Elinten testamenttaaminen tutkimuskäyttöön tapahtuu ottamalla yhteyttä oman alueen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ja tarkemmin anatomian tai patologian oppiaineiden kansliaan. Osastonsihteeri osaa neuvoa varmasti eteenpäin.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin 

Miten päästä muistitesteihin?

Hei, Äitini on 69-vuotias ja hänen lähimuistinsa on selvästi huonontunut. Hän voi kysyä jotakin, mistä me 15 minuuttia sitten puhuttiin. Haluaisin saada hänet testeihin. Miten toimimme? Menemmekö terveyskeskuksen kautta vai yksityiselle?

Hei! Tuollainen lähimuistin heikentyminen on syy lähteä muistiselvitykseen. Ammattilaiset tarvitsevat äidin näkemyksen ja tutkimuksen lisäksi myöskin omaisen näkemyksen tilanteesta. Terveyskeskuksissa on nykyään usein osaavat muistihoitajat, jotka voivat tehdä alkutestaukset ja omaisten haastattelut. He ohjaavat sitten lääkärille tarvittaessa muistilaboratoriokokeita, lääkärin tutkimusta ja pään kuvaus -harkintaa varten. Terveyskeskuslääkäri harkitsee sitten lähetettä muistisairauksien hoitoon erikoistuneelle poliklinikalle.

Kaikissa terveyskeskuksissa tällainen hoitopolku ei välttämättä toimi. Silloin yksityinen puoli on hyvä vaihtoehto, jotta asiaan saadaan mahdollisimman nopeasti selvyys.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin 

Muistivaikeudet eivät näy testissä

Miten olisi mahdollista saada hoitoon ihminen, jolla on esim. ajoreitti kotiin hukassa ajoittain, ei muista näkemiään ja käymiään paikkoja(harvoin), juttelee nykyään vanhoista, pääosin lapsuusmuistoistaan, saattaa kylään mentyään istua yksin ja hiljaa, kunnes ikään kuin havahtuu ja tulee mukaan taas omana entisenä itsenään? Olen valittanut näistä terveysasemalla. Seurauksena on ollut muistitestin suorittaminen ja ”norsun muistin omaaminen”. Henkilö on 70-vuotias. Tiedän ja myöskin lapset ovat huomanneet, että jotain on pielessä.

Olisin vienyt hänet aivokuvauksiin yksityistä kautta, jos olisi taloudellisia mahdollisuuksia. Nyt haluaisin tietää, kuinka tämä onnistuisi julkisen puolen kautta?

Hei! Kyllä nuo oireet ovat sellaisia, että asiaa olisi selviteltävä vielä lisää. Mistä on kyse, kun tämänikäisellä tilanne muuttuu aiempaan verrattuna merkittävästi? Ei ainakaan ihan normaalista ikääntymisestä.

Onko hänelle tehty vain MMSE eli lyhyt 30 kysymyksen “muistitesti”? Se ei löydä varhaisen vaiheen tautia. Tarvitaan CERAD-tutkimus, ja jos sekään ei anna selitystä, mielestäni näillä oireilla tämä ihminen pitäisi lähettää terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon eli geriatrian poliklinikalle. Siellä voidaan tehdä pään kuvaus ja tarvittavia muita tutkimuksia (esim. aivoselkäydinnestenäyte tai neuropsykologinen tutkimus tarvittaessa).

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin 

TYM-testin käännös

Voisitko ystävällisesti kääntää  TYM-testin?
Kiitos!

Hei!

TYM-testin englanninkielisen version löydät esimerkiksi tältä sivulta: https://www.bmj.com/content/suppl/2009/06/04/bmj.b2030.DC1/broj611491.ww1_default.pdf.

Mielestäni testi ei sellaisenaan sovellu suomalaiselle väestölle. Jotkut kysymykset voisivat olla hiukan eri muodossa. Esimerkiksi tuo lause “GOOD CITIZENS ALWAYS WEAR STOUT SHOES = Kunnon kansalaiset käyttävät aina kunnon kenkiä”, voisi olla erilainen Suomessa. En ole kielenkääntäjä, enkä oikein koe testin kääntämistä suomen kielelle mielekkääksi. Minun tekemistä käännöksistä voisi joku kielentuntija olla aivan erimieltä.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin