Mitä eroa on dementialla ja Alzheimerin taudilla?

Miehelläni on n. puolen vuoden aikana lähimuisti heikentynyt. Hän on 66 v. ja hän on käynyt muistitutkimuksissa ja magneettikuvauksessa. Osa neuroradiologin lausunnosta tuntui huolestuttavalta: Hippokampuksissa atrofia on korostunutta, vasemmalla vielä asteeltaan lievää (gradus 2/4), oikealla keskivaikea atrofia (gradus 3). Löydös viittaa alkavan Alzheimerin taudin mahdollisuuteen. Mitä eroa on dementialla ja Alzheimerin taudilla ja eroaako lääkitys näihin sairauksiin?

Dementian määritelmään kuuluu se, että muistin ohessa myös jokin muu kognitiivinen (älyllinen) toiminto on heikentynyt (kielelliset toiminnat, matemaattiset kyvyt, hahmottaminen, toiminnanohjaus jne.) ja se, että nämä muutokset näkyvät toimintakyvyn heikentymisenä päivittäisessä elämässä. Nuo kuvaamasi magneettikuvalöydökset ja lähimuistihäiriö ovat kyllä Alzheimerin taudille sopivia löydöksiä. Jos kuitenkin vielä kaikki muut älylliset toiminnot ja toimintakyky on ennallaan, ei voida puhua Alzheimerin tautiin liittyvästä dementiasta vaan lähimuistipainotteisesta lievästä kognitiivisesta heikentymästä. Se on tila, joka vaatii aktiivista seurantaa 1/2 vuoden välein.

Omaisena pitää olla tarkkana, milloin alkaa näkyä merkkejä toimintakyvyn heikentymisestä. Milloin jokin asia ei enää sujukaan, kuten ennen? Ei ole olemassa yhtenäistä mielipidettä siitä, pitäisikö lääkitys aloittaa jo todennäköisen Alzheimerin taudin diagnoosilla. Kela-korvauksen näihin lääkkeisiin saa vasta dementiavaiheessa. Tarkemmassa haastattelussa voidaan usein löytää em. tutkimuslöydösten vallitessa jo sellaisia merkityksellisiä toiminnallisia muutoksia, jolloin voidaan alkaa puhua lievästä Alzheimerin taudin dementiasta.

Ystävällisin terveisin
Markus Halminen

« Takaisin 

Alzheimerin taudin aiheuttajaa ei tunneta

Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Sairauden aiheuttamat oireet johtuvat kuitenkin aivoissa tapahtuvista muutoksista, joiden seurauksena muistijärjestelmän toimintaan liittyviä hermosoluja ja aivoalueita tuhoutuu.

”Riski sairastua kasvaa iän myötä.”

Muutosten taustalla voi olla liiallinen valkuaisaineen kertyminen aivoihin tai tiettyjen välittäjäaineiden puutostila aivoissa. Alzheimerin taudista johtuvat muutokset ovat samanlaisia kuin normaalin ikääntymisen aiheuttamat, mutta niitä on määrällisesti enemmän.

Alzheimerin tautiin voi sairastua kuka tahansa. Joitakin Alzheimerin taudille altistavia tekijöitä on kuitenkin pystytty tunnistamaan. Alzheimerin taudin riskitekijöitä ovat

• korkea ikä
• perinnölliset alttiustekijät
• muut riskitekijät

Korkea ikä

Alzheimerin tautia pidetään pääasiallisesti ikääntyvien ihmisten sairautena. Noin neljä prosenttia 65–74-vuotiaista ja 25 prosenttia yli 85-vuotiaista sairastaa sitä. Tauti voi kuitenkin alkaa jopa alle 50-vuotiaana. Väestön ikääntyessä Alzheimerin tautiin sairastuvien määrän on ennustettu kasvavan jopa kolmanneksella.

Ikä tuo mukanaan myös muistin luonnollista heikentymistä. Joka kolmas 65 vuotta täyttänyt ilmoittaakin kärsivänsä muistioireista. Vaikka suurimmalla osalla heistä ei olekaan etenevää muistisairautta kuten Alzheimerin tautia, on tilanteen perusteellinen kartoittaminen tärkeää. Mitä aikaisemmin hoito voidaan käynnistää sitä paremmin se tehoaa.

Perinnölliset alttiustekijät

Vaikka Alzheimerin taudin perinnöllisyydestä tiedetään vielä melko vähän, voidaan todeta, että sairaus periytyy erittäin harvoin. Tutkimusten mukaan, kaikista Alzheimerin tautia sairastavista potilaista 0,5-1 prosenttia sairastaa periytyvää tautia. Perinnöllisyyden todennäköisyys sairauden aiheuttajana kuitenkin kasvaa hieman, jos se alkaa alle 60-65 -vuotiaana. On arvioitu, että alle 60-vuotiaana alkavista tapauksista 5-10 prosenttia olisi periytyviä.

Alzheimerin taudin perinnöllisyyden taustalta on löydetty kolme geenivirhettä, jotka aina esiintyessään aiheuttavat sairastumisen. Lisäksi tutkimuksissa on todettu ns. riskigeeni eli apolipoproteiini E 4, jonka on todettu olevan Alzheimerin taudille altistava tekijä.

Geenivirheet

Geenit eli perintötekijät ovat osa perimän koodikieltä, joka määrittävät henkilön ulkonäön ja ominaisuudet. Geeneistä puolet saadaan äidiltä ja puolet isältä.

Alzheimerin taudin osalta on todettu kolme geenivirhettä, jotka aiheuttavat aina esiintyessään sairastumisen. Virheet aiheuttavat sairaudelle tyypillisten aivomuutosten syntymisen tavallista aikaisemmin.  Geenivirheiden aiheuttama Alzheimerin tauti on kuitenkin erittäin harvinainen. Suomessa tällaisia tapauksia tunnetaan vain joitakin kymmeniä.

Geenivirheen periytyminen ei kuitenkaan ole varmaa. Lapsella on 50 prosentin riski periä geenivirhe vanhemmaltaan ja sairastua tautiin. Virheiden aiheuttama sairastuminen tapahtuu yleensä alle 65-vuotiaana.

Riskigeeni apolipoproteiini E 4

Geenivirheiden lisäksi tutkimukset ovat myös osoittaneet perinnöllisen riskitekijän apolipoproteiini (lyhennettynä ApoE), jota esiintyy useammin Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla. ApoE:n esiintyminen ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että henkilö sairastuu Alzheimerin tautiin.

ApoE osallistuu kehossa rasvojen kuten kolesterolin kuljetukseen ja sillä on merkittävä rooli myös aivojen hermosolujen vaurioiden korjauksessa.

ApoE voi esiintyä kehossa kolmessa eri muodossa. Perimä määrä mitä muotoja kukin henkilö kantaa. Näistä muodoista vain E4 altistaa Alzheimerin taudille. Tutkimusten mukaan kaksi kolmesta Alzheimerin tautia sairastavista henkilöistä kantaa E4 muotoa.

Muut riskitekijät

Tutkimusten mukaan on myös muita riskitekijöitä, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua Alzheimerin tautiin. Tällaisia tekijöitä ovat matala koulutustaso eli alle 6 vuotta kestänyt koulunkäynti ja Downin syndrooma. Lähes joka toisella Alzheimerin tautia sairastavalla esiintyy suvussa myös dementiaa.

Kallovammojen yhteydestä Alzheimerin tautiin on ristiriitaista tietoa. Joidenkin tutkimusten mukaan myös vakavat kallovammat sekä pienet toistuvat kallovammat saattavat aiheuttaa Alzheimerin tautia. Toisten tutkimusten mukaan tällaista yhteyttä ei ole pystytty todistamaan.

Myös muilla sairauksilla on todettu olevan yhteys Alzheimerin taudin kehittymiseen. Tällaisia sairauksia ovat verenpainetauti, korkea kolesteroli, sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja aivoverenkiertohäiriöt.

Elämäntavoilla on kaksisuuntainen vaikutus Alzheimerin taudin syntymiseen. Terveellisillä elämäntavoilla kuten liikunnalla ja ruokavaliossa käytettävillä tyydyttymättömillä rasvoilla (öljy ja kala), on sairaudelta suojaava vaikutus. Epäterveelliset elämäntavat kuten tupakointi ja liikunnan puute puolestaan saattavat suurentaa Alzheimerin taudin riskiä.

Lue lisää:
Miten Alzheimerin tauti tunnistetaan? »

Miten Alzheimerin tauti tunnistetaan?

Alzheimerin tautia epäiltäessä on hyvä hakeutua mahdollisimman nopeasti terveyskeskukseen tai yksityislääkärin vastaanotolle. Alzheimerin tauti pystytään toteamaan jo ennen varsinaisen dementian* alkamista.

Koska muistihäiriöt ovat ensioire Alzheimerin taudista, aloitetaan sairauden selvittely häiriön laajuudesta ja tyypistä. Vastaanotolla lääkäri pyrkii selvittämään muistihäiriön haittaavuuden ja syyt haastattelemalla potilasta sekä mahdollisesti läheistä.

Muistin ja tiedonkäsittelyn taso testataan esimerkiksi MMSE-testin (Mini-Mental State Examination) avulla. Siinä on 30 kysymystä, joiden aiheena on orientaatio, muisti, päättely ja hahmotus. Tarvittaessa voidaan tehdä myös tarkempi Alzheimerin varhaiseen toteamiseen kehitetty CERAD-tutkimus (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease).

Testin jälkeen lääkäri arvioi, onko kyseessä vakava muistihäiriö ja mihin muistiin vaikuttavaan sairauteen testin tulos viittaa. Jos muistihäiriö todetaan, otetaan terveyskeskuksessa tai yksityisklinikalla usein jo verikokeita. Niiden avulla pyritään selvittämään, onko muistihäiriön taustalla aineenvaihduntahäiriö, yleissairaus tai B-12-vitamiinin puutos.

Jos muistihäiriön syytä ei näissä tutkimuksissa saada selville, tarvitaan lisätutkimuksia. Lääkäri lähettää potilaan neurologin tai geriatrin vastaanotolle tai erikoissairaanhoitoon tarkempia tutkimuksia varten. Ne sisältävät tarvittaessa laajoja neuropsykologisia testejä ja voivat viedä jopa useita päiviä. Niiden avulla erotetaan toisistaan masennus, normaali vanheneminen ja dementoivat sairaudet. Joskus käytetään myös erilaisia kuvantamistutkimuksia sekä aivosähkökäyrää, joiden avulla voidaan saada lisätietoa dementian tyypistä.

Tutkimusten ja esitietojen kokonaisuuden perusteella lääkäri määrittelee muistihäiriön syyn. Epäselvissä tapauksissa voidaan tilannetta jäädä myös seuraamaan ja uusintatutkimuksia sopia esimerkiksi vuoden päähän.

* Dementialla tarkoitetaan tilaa, jossa useampi kuin yksi muistamiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyvä toiminto on heikentynyt merkittävästi aikaisempaan suoritustasoon verrattuna. Heikentyminen haittaa itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa ja työssä tai sosiaalisessa kanssakäymisessä.  

Isälläni oli oireita vuoden verran ja me hölmöt emme puutuneet asiaan, kun isä vahvasti kieltäytyi hoitoon lähdöstä. Lomareissulla hommat menivät sitten ihan sekaisin eikä isä tunnistanut enää meitä läheisiä. Nyt hän ei osaa lukea enää kunnolla ja sanavarasto on pienentynyt. Alzheimer-diagnoosin saaminen on alussa. Nyt vaan toivotaan, että voitaisiin vielä aloittaa lääkehoito. – Alzheimer potilaan läheinen

MMSE-testi

MMSE-testin (Mini-Mental State Examination) avulla selvitetään potilaan muistin ja tiedonkäsittelyn tasoa. Testin avulla lääkäri saa karkean yleiskäsityksen potilaan älyllisestä heikentymisestä.

MMSE-testin tulos on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä siihen vaikuttavat mm. potilaan koulutus ja kielelliset kyvyt. Testin ja haastattelun avulla lääkäri saa kuitenkin ensi käsityksen potilaan tilanteesta.

MMSE-testi sisältää 11 kysymystä. Kysymysten aiheet testaavat ajan- ja paikantajua, muistia sekä päättely- ja hahmotuskykyä. Vastauksista saatava maksimipistemäärä on 30, jota tehdyt virheet vähentävät. 24 pistettä ja sitä heikompi tulos on yleensä merkki poikkeavasta suorituksesta.

Cerad-tehtäväsarja

CERAD-tutkimus (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease) sisältää myös MMSE-testin. CERAD-tehtäväsarja ottaa huomioon juuri ne keskeiset älyllisen suoriutumisen osa-alueet, jotka Alzheimerin taudin alkuvaiheessa heikkenevät. Sen avulla arvioidaan sekä välitöntä että viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista, toiminnan ohjausta ja kielellistä sujuvuutta. Tehtäviin sisältyy mm. sanaluettelon mieleen painamista ja palauttamista, piirroksien kopiointia ja mieleen palautusta sekä kellotaulun piirtämistä.

Lue lisää:
Alzheimer etenee neljässä vaiheessa »
Alzheimerin taudin aiheuttajaa ei tunneta »

Alzheimer etenee neljässä vaiheessa

Alzheimerin taudille on tyypillistä sen vaiheittainen ja hitaasti etenevä luonne. Oireiden kesto ja niiden vaikeutuminen ovat hyvin yksilöllisiä. Useilla potilailla oireet ovat lieviä vuosienkin ajan.

”Alzheimerin taudin eteneminen on yksilöllistä.”

Alzheimerin tautia epäiltäessä herättyä potilaan tulisi hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman nopeasti, jotta sairaus voidaan tunnistaa ja hoito aloittaa mahdollisimman aikaisin. Pienikin viive voi aiheuttaa merkittävän eron hoidon tehossa.

Taudin eteneminen jaetaan neljään eri vaiheeseen:

Varhainen Alzheimerin tauti
Lievä Alzheimerin tauti
Keskivaikea Alzheimerin tauti
Vaikea Alzheimerin tauti

Varhainen Alzheimerin tauti

Varhaisessa vaiheessa Alzheimerin taudin aiheuttamat oireet alkavat hitaasti näkyä sekä potilaalle että hänen läheisilleen. Sairautta epäiltäessä potilaan tulisikin hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman nopeasti, jotta Alzheimerin tauti voidaan tunnistaa ja hoito aloittaa mahdollisimman aikaisin. Pienikin viive voi vähentää hoidon tehoa merkittävästi.

Kun Alzheimerin tauti on todettu, kannattaa alkujärkytyksen jälkeen asioita tarkastella käytännön läheisesti ja tulevasta turhia murehtimatta. Sairaus etenee jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti. Potilas voi varhaisessa vaiheessa asua kotonaan, jos saa päivittäisten tehtävien suorittamiseen säännöllistä tukea. Testamentti ja hoitotahto kannattaa kuitenkin tehdä valmiiksi, jotta päätökset on tehty ennen sairauden etenemistä.

Tyypillisimmät varhaiseen vaiheeseen liittyvät oireet koskevat muistin heikkenemistä. Uusien asioiden oppiminen kuten nimien muistaminen ja asiakokonaisuuksien hahmottaminen vaikeutuvat. Unohtelu lisääntyy, jolloin esimerkiksi luetusta tekstistä jää mieleen vain osa. Varhaisessa vaiheessa suurin osa potilaista kuitenkin kieltää muistihäiriön.

Töissä ja arkiaskareissa sairaus saattaa ilmentyä hidastumisena ja epävarmuutena tutuissa tehtävissä. Tämän vuoksi potilaan uupumus lisääntyy ja potilas vähentää usein esimerkiksi vanhoja harrastuksia. Potilas saattaa lisäksi olla ahdistunut, masentunut ja ärtynyt.

Lievä Alzheimerin tauti

Aikaisemmin havaitut oireet pahentuvat jonkin verran lievässä vaiheessa ja alkavat haitata varhaisen päivittäistä toimintaa. Suurin osa potilaista myöntääkin kärsivänsä muistihäiriöistä, vaikka ei välttämättä tunne olevansa sairas. Lievän vaiheen aikana tapahtuvat muutokset ovat itsenäisen selviytymisen kannalta merkittäviä. Kotona asuminen onnistuu kuitenkin edelleen, jos siihen saadaan jatkuvaa apua. Fyysisesti potilas on hyvässä kunnossa, vaikka hän voikin laihtua monipuolisesta ravinnosta huolimatta.

Lievässä vaiheessa muistivaikeudet lisääntyvät, minkä vuoksi uusien asioiden mieleenpainaminen ja oppiminen heikentyvät merkittävästi. Potilas saattaa esimerkiksi käydä kaupassa useita kertoja, sillä osa tavaroista jää aina puuttumaan. Usein sosiaalisia tilanteita pyritään välttämään ja potilaasta saattaa tulla vetäytyvä.

Potilaan on yhä vaikeampi hahmottaa ympäristöään, minkä vuoksi hän eksyy helposti vieraassa ympäristössä. Ajantaju katoaa ja tapahtuminen keskinäinen aikajärjestys sekoittuu usein. Potilaalla saattaa myös ilmetä harhaluuloja.

Keskivaikea Alzheimerin tauti

Potilaan persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt säilyvät keskivaikeassakin vaiheessa melko hyvin. Hän ei kuitenkaan enää itse tunnista vaikeuksiaan selviytyä arjen haasteista. Arkiaskareet kuten pukeutuminen eivät välttämättä enää onnistu ilman apua, minkä vuoksi yksinasuva potilas voi joutua siirtymään kotoa laitoshoitoon.

Potilas eksyy usein tutuissakin paikoissa, sillä hänen on vaikea tunnistaa omaa kotia tai esimerkiksi tuttuja kasvoja. Kielellisten vaikeuksien lisääntyessä aktiivinen osallistuminen keskusteluun yleensä vähenee.

Menneisyys ja oman mielen sisällöt sekoittuvat voimakkaasti nykyhetkeen. Potilas saattaa kertoa asunnossa vierailevista kuolleista tai tuntemattomista henkilöistä. Yksin jääminen tuntuu pelottavalta ja potilas saattaakin sen vuoksi ripustautua läheisiinsä.

Vaikea Alzheimerin tauti

Vaikeassa vaiheessa potilas on ilman omaishoitajan apua laitostasoisen hoidon tarpeessa, sillä häntä joudutaan jatkuvasti auttamaan päivittäisissä toiminnoissa. Hänen muistinsa toimii satunnaisesti eikä hän useinkaan tunnista läheisiään. Potilaalla saattaa ilmetä myös fyysisiä oireita kuten suun seudun pakkoliikkeitä ja lihasnykimistä. Hänen kävelykykynsä sekä kyky syödä itse heikkenevät. Puheen ymmärtäminen ja puhuminen vaikeutuvat tai saattavat loppua kokonaan.

Lue lisää:
Alzheimerin tauti – yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus »
Miten Alzheimerin tauti tunnistetaan? »

Alzheimerin tauti – yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa* aiheuttava parantumaton sairaus. Arvioiden mukaan sitä sairastaa Suomessa yli 70 000 potilasta.

”Alzheimerin tauti on ikääntyvän väestön sairaus.”

Alzheimerin tautia pidetään ikääntyvän väestön sairautena, sillä yleensä se alkaa yli 65-vuotiaana. Vaikka sairastumisen todennäköisyys kasvaa iän myötä, voidaan Alzheimerin tautia todeta jo alle 50-vuotiailla.

Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Sairaus aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka johtavat muistijärjestelmän toimintaan liittyvien hermosolujen ja aivoalueiden tuhoutumiseen. Alzheimerin tauti etenee yleensä hitaasti ja tyypillisiä vaiheita noudattaen.

Parantavaa hoitoa sairauteen ei ole löydetty. Potilaan ja hänen läheistensä elämänlaatua voidaan kuitenkin parantaa merkittävästi varhain aloitetulla ja yksilöllisellä hoidolla.

* Dementia tarkoittaa tilaa, jossa useampi kuin yksi muistamiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyvä toiminto on heikentynyt aikaisempaan suoritustasoon verrattuna. Heikentyminen vaikeuttaa itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa ja työssä tai sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Lue lisää:
Alzheimer etenee neljässä vaiheessa »