Muistioireilevan läheisen tilanne

Hei! Äitini sisko, yksinäinen, lapseton ihminen, oireilee mielestäni selvästi Alzheimerin taudin mukaisesti. Hän on käynyt lääkärissä, mutta kukaan meistä sukulaisista ei ole oikein perillä mitä käynneillä tapahtuu. Sukulainen, joka on ollut mukana ”seurana” kertoo, että hän jatkotutkimuksiin lähetettäessä unohtaa useampaan otteeseen minne pitikään mennä, ennen kuin he pääsevät tutkimusosastolle. En ole lainkaan varma, että tätini kertoo lääkärille oikeita asioita, en tiedä onko hän hoidossa ja onko asia jonkun käsissä vai ei. En myöskään usko, että tätini muistaa enää mitään, mitä lääkäri on sanonut, astuessaan ulos vastaanotolta.

Äitini, hänen isosiskonsa olisi kai lähin omainen hoitamaan hänen asioitaan, mutta äitini on niin huonossa kunnossa, ettei häneltä voi tällaista edellyttää. Veljeäni asia ei kiinnosta. Tiedän, että tätini on merkinnyt minut jo muutamia vuosia läheisimmäksi omaisekseen esim. sairaalaan mennessään. Nyt olen kuitenkin tietämätön monestakin seikasta. Miten edetä?

1) Kenen pitää tehdä ja mitä?
2) Millä tavoin julkinen puoli voisi auttaa?
3) Pitääkö minun olla aktiivisempi ja mennä saattajaksi mukaan?
4) Saanko / pitääkö minun mennä mukaan vastaanotoille, ja miten sen voin perustella itselliselle tädilleni?
5) Kenen vastuulla asia on?

Kysymyksiä on vielä paljon enemmän mutta tässä alkuun. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että oleskelen osan aikaa ulkomailla enkä ole koko ajan auttamassa.

Olisin kiitollinen vastauksestanne.

Mielestäni tuon sukulaisen, joka on ollut “seurana”, olisi tärkeää toimittaa asiaa selvittävälle lääkärille läheisen antama kuva nykytilanteesta. On yleistä, että muistisairas puhuu paljon sellaista, mikä ei enää pidä paikkaansa. Niitä asioita voi olla vaikea korjata siinä vastaanotolla kaikkien kuullen. Hyvin kattava kysely muistihäiriöpotilaan läheiselle löytyy Terveyskirjastosta (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=amh00011). Tuon kyselyn vastauksineen voisi toimittaa tätinne lääkärille. Julkisella puolella on nykyisin ns. muistihoitajia. Heihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. He osaavat myöskin neuvoa julkisen puolen hoitopolulle.

Mielestäni olisi hyvä, jos voisitte tätinne läheisimmäksi henkilöksi merkittynä henkilönä mennä mukaan muistihoitajan tai em. lääkärin vastaanotolle. Tarvittaessa on hyvä pyytää etukäteen mahdollisuutta keskustella kahden kesken ilman tätinne läsnäoloa näistä asioista. Mielestäni on tärkeä kertoa tädillenne rehellisesti siitä huolesta, joka teillä on herännyt muistiongelmien takia. Muistisairaus johtaa kotona selviytymisen ongelmiin. Kotona asumista voidaan tukea varhaisella diagnoosin tekemisellä ja lääkityksen aloittamisella. Vastuukysymys on vaikea. Jos kotona on ollut vaaratilanteita, pitäisi ehkä harkita sosiaalipuolen kotipalvelunohjaajan kotikäyntiä turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden kartoittamiseksi.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

Kategoriat:

Alzheimer ja elämäntavat

Alzheimerin ennuste

Alzheimerin hoito

Alzheimerin oireet

Alzheimerin periytyminen

Alzheimerin tutkimukset

Yleistä Alzheimerista

Markus Halminen,
geriatrian erikoislääkäri