Miten suhtautua läheisen muistinheikkenemisoireisiin?

Olen huolestunut -53 syntyneestä miehestäni ja haluaisin vinkkejä kuinka toimia hienovaraisesti tilanteissa joita tulee vastaan arkielämässä; toinen on täysin tietämätön aiemmin puhutuista asioista. Voin kertoa lähitulevaisuuteen liittyvän jutun etukäteen ja kun on aika toimia niin ”ei ole kuullutkaan” tai jossain vaiheessa kysyy kerrotut asiat tietämättömänä.

Vai olisiko parempi kertoa vasta kun on ajankohtaista? Toinen asia, joka jo häiritsee, on tavaroitten häviäminen. Tavarat liittyvät hänen omiin harrastuksiin/ pukeutumiseen tai vastaavaan. Kaikki tekeminen/ lähtö alkaa kysymyksellä ”missähän lienee…” eikä tavaroita helpolla löydy. Yritän tukea ns. omatoimisuutta niin, että en siivoa hänen tavaroita vaan saa itse laittaa paikoilleen niin jospa muistaisi paremmin mutta ei… Töissä hän on vastuullisessa asemassa kansainvälisessä tehtävässä, vähän mietityttää sekin. Hän on aina ollut hajamielinen, mutta johtuu kaiketi siitä että keskittyy kulloiseenkin tehtävään täysillä. Tavaroitten säilytyssysteemejä olen ajatellut kehitellä, mutta miten sen tekee loukkaamatta – onhan kyseessä aikuinen ihminen?

Suvussa on A- ja D-kirjaimilla alkavia tauteja. Haluaisin auttaa häntä, en vaan tiedä miten. En halua sanoa koskaan, että etkö sinä muista, juurihan me asiasta puhuttiin.

Hiukan huolestuneena luen kuvaustasi miehestäsi ja toisaalta sitten tästä suvun AD-historiasta. Keskittymisestä voi olla kysymys. Jos pyörittelee mielessään koko ajan paljon esimerkiksi työhön liittyviä asioita tai jotakin yksittäistä sillä hetkellä keskeistä asiaa, voi olla vaikea painaa mieleen vaimon tulevaisuuteen liittyviä suunnitelmia. Puhutaan työmuistista, joka käsittelee aistiemme tuomaa materiaalia ja toisaalta säilömuistista palauttamaamme materiaalia. Työmuisti saattaa olla ylikuormittunut käsitellessään joitakin sillä hetkellä merkittäviä asioita ja siksi kuuloaistin kautta tuleva informaatio jää käsittelemättä ja painamatta säilömuistiin. Sama syy voi olla tavaroiden häviämisessä, näköaistin informaatio ei painu säilömuistiin. Vastuullisessa asemassa, kansainvälisessä tehtävässä toimiminen voi olla myös kokonaisvaltaisemman ylirasittumisen aiheuttaja. Burnoutista kärsivä ei varmasti muista äskettäin puhuttuja asioita tai tavaroiden sijaintia, usein huono nukkuminen on vielä pahentamassa tilannetta.

Mielestäni joskus saa unohtaa äsken kerrottuja asioita tai tavaroiden sijainteja, mutta jos se on toistuvaa, pitää miettiä, onko kaikki enää normaalia.  Miehesi on aina ollut hajamielinen, mutta onko tilanne muuttunut viime kuukausina tai vuosina. Muutos on merkittävä asia. Mietipä, ovatko tavarat useammin hukassa ja joudutaanko äsken puhutuista asioista puhumaan useammin “uutena ja yllättävänä” kuin esimerkiksi vuosi tai kaksi sitten.

Mielestäni voisit puhua suoraan miehellesi huolesta, joka sinulle on herännyt näiden kuvaamiesi tilanteiden pohjalta. Kysele, miten hän jaksaa yleensä ja miltä hänestä tuntuu töissä nykyään? Sukuhistoria huomioiden voisit ehdottaa hänelle ajan varaamista neuropsykologille. Neuropsykologinen testaus kertoo paljon. Siinä voidaan yleensä jo tällaisissa melko lievissä tilanteissa antaa lausuntoa siitä, onko kyseessä ylirasittuminen, masennus vai jotakin muistisairauteen viittaavaa. Neuropsykologia voit etsiä vaikkapa http://www.psyyke.fi -sivustolta kohdasta yhteystiedot (neuropsykologia).

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

Kategoriat:

Alzheimer ja elämäntavat

Alzheimerin ennuste

Alzheimerin hoito

Alzheimerin oireet

Alzheimerin periytyminen

Alzheimerin tutkimukset

Yleistä Alzheimerista

Markus Halminen,
geriatrian erikoislääkäri