Nopeasti edennyt Alzheimer

Äidilläni, joka on 82-vuotias, todettiin viime vuoden (2009) marraskuussa Alzheimerin tauti. Nyt tauti on mennyt erittäin nopeasti eteenpäin, ja huolenani on tuo hänen todellinen muistinmenetys, koska hän ei enää edes halua poistua kotoaan. Hän pystyy kuitenkin syömään vielä itsenäisesti, ja hänellä käy kotihoitaja kolme kertaa viikossa. Hän on erittäin haluton ja masentunut, ja kärsii kovasti siitä, ettei muista mitä esim. tänään päivällä on tapahtunut. Hän hermostuu kovasti kaikista asioista, mm. jos menemme hänen luokseen ja ilmoitamme tulostamme. Hänelle tulee todella paha olla ja hän sanoo, että ”jalkoja heikottaa” jolloin hän ei pysty kävelemään.

Haluaisin tietää hieman mielipidettäsi, pitäisikö hänet hakea dementiapotilaiden hoitokotiin. Äitini asuu Hämeenlinnassa ja me asumme Vantaalla. Olen erittäin huolissani hänen tilanteestaan, enkä tiedä, mitä pitäisi tehdä. Olen hänen ainoa lapsensa, ja minun pitäisi tehdä todella kovia päätöksiä yksin. Hoidan tällä hetkellä hänen kaikki asiansa, mm. raha-asiat, laskut ym. Joka käynnillä pesen myös pyykit ja yritän pitää kodin kunnossa. Hän on todella yksin ja linnoittautuu vain asuntoonsa. Olen aika loppu, enkä tiedä miten tästä eteenpäin. Kiitos vastauksestasi jo näin ennakkoon!

Jos tauti tuntuu etenevän kovin nopeasti, tarvitaan tiiviimpää seurantaa ja nopeita toimenpiteitä. Ottakaa yhteyttä siihen terveydenhuollon yksikköön, jossa diagnoosi on tehty. Lääkitystä pitäisi uudelleen arvioida. Kotipalvelun käyntejä lisäämällä saadaan myöskin mahdollisesti parempi kuva äitinne nykytilasta. Myös Kanta-Hämeen muistiyhdistykseltä voisi saada apua ja ideoita (neuvonta-aseman numero 040-5739213) tässä tilanteessa.

Minulle tulee mieleen kuvaustanne lukiessa, että äidillänne on Alzheimerin taudin lisänä masennus- ja ahdistuneisuushäiriötä. Alzheimer-potilaan masennus voi olla heikentämässä toimintakykyä entistä nopeammin. Masennukseen sopisivat monet käyttämistäsi ilmaisuista.

Äitinne tarvitsisi myöskin jonkinlaista kuntoutusta. Ulkoilu, muistiyhdistyksen päivätoiminta, yhdessä tehtävät pienet kotiaskareet voisivat tuoda äidillenne positiivisia kokemuksia siitä, että hän pystyy vielä tekemään jotakin. Kuntoutuksella voidaan tukea omatoimisuutta, liikuntakykyä ja se parantaa mielialaa sekä hidastaa taudin etenemistä. Dementiapotilaiden hoitokoti on vasta myöhemmin harkittava. Uskon, että seurannan tiivistämisellä, hoidon tehostamisella, yksilöllisen kuntoutussuunnitelman tekemisellä ja noudattamisella saadaan vielä äidillenne laadukasta aikaa kotona.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin