Alzheimer ja D-vitamiini

Äitini todettiin sairastuneen Alzheimerin tautiin vuonna 2004 ns. poissulkevan diagnoosin perusteella. Ymmärtääkseni termi tarkoitti sitä, että kaikki muut muistisairaudet pystyttiin sulkemaan pois laskuista, vaikka magneettikuvissa ei vielä näkynyt Alzheimerin taudin merkkejä. Äiti oli tuolloin 58-vuotias ja nykynormien mukaan täydellisen terveet elämäntavat omaava henkilö. Kuvausta ei ole uusittu tämän jälkeen.

Äidin sairastumisen myötä olen viimevuosina kiinnostunut ravinnon ja erityisesti vitamiinien imeytymisen merkityksestä terveyteen. Olen seurannut kiinnostuksella kirjoittelua erityisesti D-vitamiinin osalta, koska sillä näyttäisi tutkimusten valossa olevan yhteyksiä muistisairauksiin.

Uteliaisuuttani kävin itse noin vuosi sitten verikokeen avulla tehtävässä vitamiinitutkimuksissa. D-vitamiinin osalta mittaustulos oli kohdallani alle 10 yksikköä (kv. suositus 75–120). Vitamiinitutkimuksia vuosia tehnyt lääkäri totesi, ettei ole uransa aikana nähnyt yhtä alhaista tulosta.

Olen sittemmin pohtinut, voisiko äitini muistisairauden syy olla D-vitamiinin pitkään jatkunut puutos. Minut tutkinut lääkäri on suositellut äitini tutkimista. Olisiko mielestänne syytä tehdä tutkimus ja/tai yrittää saada hänet vielä magneettikuvauksiin taudinkuvan vahvistamiseksi?

Äitini tila on kovasti heikentynyt kuluvana vuonna. Pukeutuminen ja riisuutuminen kiukuttavat, hän ei enää muista käydä wc:ssä, syö niukahkosti ja saattaa mm. kieltäytyä menemästä nukkumaan.

Tietäen, että Alzheimerin taudissa menetetty muisti ei enää palaudu, toivoisinkin saavani vastauksen seuraavaan kysymykseen. Voisiko mitenkään olla mahdollista, että äitini muisti voisi edes osittain parantua oikealla hoidolla, jos sen heikkenemisen syy ei olisikaan Alzheimer vaan vitamiinipuutos?

Alzheimerin tauti on edelleen tänä päivänä ns. poissulkudiagnoosi. Aivan varmaa yksittäistä koetta taudin osoittamiseksi ei ole. Pään magneettitutkimuksessa havaittavat muutokset lähinnä tukevat diagnoosia, mutta eivät yksiselitteisesti tarkoita Alzheimerin tautia. Äitinne sairaus on ollut vuonna 2004 ilmeisen lievä, ja magneettitutkimuksessa ei siten ollut Alzheimerin taudin diagnoosia tukevia muutoksia. Nyt niitä todennäköisesti olisi havaittavissa, kun toimintakykykin on selvästi alkanut heikentyä. En näe tilannekuvauksenne perusteella mitään syytä lähteä uudelleen pään magneettikuvaukseen.

D-vitamiini on todella tärkeä vitamiini elimistölle. Uusien tutkimustulosten mukaan se voisi olla jopa vaikuttamassa muistiin, tiedon prosessointiin ja mielialaan. Äidin seerumin D-vitamiinipitoisuuden määrityksen voisi tehdä, jos tämä asia askarruttaa. Toisaalta joka tapauksessa, on sitten D-vitamiinipitoisuus mitä tahansa, voisi aloittaa D-vitamiinilisän käytön. Tarvittaessa sen voisi antaa tippoina, jos tablettien nauttiminen on vastenmielistä. 20 mikrogrammaa päivässä on aivan turvallista antaa ympäri vuoden. Aluksi voi antaa vaikkapa 50 mikrogrammaa päivässä parin viikon ajan. En valitettavasti kuitenkaan usko, että D-vitamiinin puutos voisi selittää näin merkittävää muistin ja toimintakyvyn heikentymistä. Siten en usko, että tilanne korjautuu D-vitamiinilla. Jonkin verran se voi piristää ja parantaa yleisvointia.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin