Aiheuttaako Alzheimer potilaan yöllinen nälkä univaikeuksia?

Hyvä tohtori Markus,
Luin kiinnostuneena vastauksenne kysymykseen, jossa kysyjä tiedusteli ohjeita äitinsä univaikeuksiin. Yleistäen vanhojen ihmisten univaikeuksiin liittyen olisin mielelläni lukenut pohdintaanne vielä siitäkin, mikä merkitys nälän tunteella on nukkumiselle. Tietysti kysymyksen vastaus vaikuttaa selvältä, mutta kun ottaa huomioon sen, että iäkäs ihminen voi vältellä illalla syömistä ja juomista, jotta voisi välttyä yölliseltä WC:ssä käynniltä, niin todennäköisesti myös tällä samaisella iäkkäällä ihmisellä voi olla nälkä yöllä?

Esimerkki: Olin käymässä kesällä, isäni sairastaessa lujasti, hoivakodissa tutustumassa siihen siltä varalta, että isä ja/tai äiti tarvitsisivat ylimääräistä huolenpitoa siellä jonkin aikaa isän sairauden vuoksi. Siellä hoivakodissa oli asiakkaan/asukkaan/asukkaiden huoneen seinällä hoivakodin tiedote, Joka koski ruokailuaikoja. Eniten lapussa kiinnitti huomiota maininta ”yöpalaa pyydettäessä”. Maininta tuntui hyvältä ja olin tajuavanani siinä samalla, että iäkäs ihminen voi, pienentyneiden aterioittensa ja jopa aterioittensa unohduksen vuoksi olla nälkäinen myös yöllä. Te lääkärinä tunnette vielä lisää mahdollisuuksia yöpalan tarpeellisuudelle/nälälle yöllä.

En nyt oikein tiedä, miten muotoilisin tämän kysymyksen, mutta ehkä voisin kysyä näin: Miten muistivaikeudet ja ikääntyminen vaikuttavat ruokailuun ja voivatko univaikeudet joskus johtua nälän tai janon tunteesta? Mitä kotikonsteja suosittelette ottaen huomioon monen iäkkään henkilön nesteenpoistolääkitykset, vessassa käynnin useuden tarpeet jne. Kiitos!

Hei!
Nälkäisellä vatsalla ei voi mennä nukkumaan. Näin kuuluu vanha kansanviisaus. Jos Alzheimerin tautia sairastava henkilö ei ole syönyt mitään esim. klo 19 jälkeen, verensokerit voivat olla matalalla aamuyöstä ja ihminen voi olla sen takia levoton. Runsasta juomista on viisasta välttää klo 18 jälkeen yöllisen WC-kierteen ehkäisemiseksi. Nesteenpoistolääkkeitä ei kannata jakaa iltaisin, vaan jo iltapäivällä. Iltapalan ja aamupalan väli ei saisi olla yli 11 tuntia. Siksi ympärivuorokautisessa hoidossa suositellaan varattavaksi esimerkiksi jogurttia tai muuta pientä välipalaa yöpalaksi.

Monet iäkkäät ottavat yöpalaa, kun heräävät kesken yön ja nukkuvat taas. Muistisairas ei tosin valitettavasti ehkä osaa itse pyytää yöpalaa, mutta silloin omaisen on hyvä puhua asiasta hoitoyksikön henkilökunnan kanssa. Muistisairaan ravitsemuksesta on käynnissä hieno tutkimushanke. Voitte tutustua sivustoon https://www.ravitsemuskotona.fi/ ja löydätte sieltä mm. iäkkäiden ravitsemussuositukset. Ravitsemuksen tehostaminen toimii parhaimmillaan tehokkaana osana muistisairaan kuntoutusta.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

Markus Halminen,
geriatrian erikoislääkäri