Alzheimerin taudin hoidon korvauskäytäntöihin muutoksia
Ylilääkäri Jaana Suhonen, mitä muutos tarkoittaa muistipotilaiden kannalta?
– Käytännössä muutos tarkoittaa, että maaliskuun alusta lähtien Alzheimer-potilaalla on ollut mahdollisuus saada donepetsiili-lääkkeen peruskorvaus suoraan apteekista ilman erikoislääkärin tekemää B-lausuntoa ja Kelan myöntämää 307 peruskorvattavuutta. Aiemmin korvauksen saamiseen saattoi kulua useita viikkoja.
Mikä on oma näkemyksesi muutoksesta ja sen tarpeellisuudesta?
– Kyllä muutos on sinänsä tervetullut lisä muistisairauksien hoitoon. Toisaalta vielä hyödyllisempää olisi ollut toteuttaa se hieman laajemmassa mittakaavassa, jolloin rajaamaton peruskorvattavuus olisi samalla kertaa kohdistunut kaikkiin muistisairauksien hoidossa käytettäviin lääkkeisiin.
Miten rajaamaton peruskorvattavuus on vaikuttanut työhösi?
– Tällä ei sinänsä ole ollut suurta vaikutusta, sillä muistipoliklinikallamme jokaiselle potilaalle kirjoitetaan joka tapauksessa B-lausunto ja muut etuisuuksiin tarvittavat dokumentit heti Alzheimerin taudin diagnoosin varmistumisen jälkeen. Lääkehoidon valinnalla ei toisin sanoen ole tässä tapauksessa väliä.
Tarkoittaako muutos sitä, että kuka tahansa lääkäri voi aloittaa Alzheimerin taudin lääkehoidon?
– Hoidon aloituksen tuoreeseen diagnosoituun muistisairauteen tekee muistisairauksiin perehtynyt lääkäri. On hyvä muistaa, että muistisairauden diagnoosin tekee edelleen siis muistisairauksiin perehtynyt lääkäri eli käytännössä neurologi tai geriatri, kuten Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksessa linjataan. Diagnoosin tehnyt lääkäri laatii potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman, jossa määritellään myös aloitettava lääkehoito.
Näetkö uudessa korvauskäytännössä mitään haasteita?
– Näkisin, että rajaamattoman peruskorvattavuuden myöntäminen voi periaatteessa luoda sellaisen riskin, että lääkehoito aloitetaan jostain syystä ilman B-lausuntoa. Tilanne muodostuu ongelmalliseksi esimerkiksi silloin, kun donepetsiililla aloitettu hoito haluttaisiin vaihtaa toiseen muistisairauslääkkeeseen tai kun sen rinnalla haluttaisiin aloittaa toinen muistisairauslääkitys eli yhdistelmähoito. Pahimmassa tapauksessa B-lausunnon puuttuminen tuo hoitoon viivästyksiä tai se voi katketa kokonaan.
Minkälaisia muutoksia toivoisit muistisairauksien korvauskäytäntöihin tulevaisuudessa?
– Toivoisin, että voisimme tulevaisuudessa siirtyä muistisairauksien hoidossa kohti yksinkertaisempaa käytäntöä, jossa korvattavuudet ja etuisuudet voitaisiin myöntää automaattisesti potilaan diagnoosin perusteella – ilman turhaa byrokratiaa.
