Uneton Alzheimer-potilas

Äidilläni, 80 v., on todettu tänä syksynä Alzheimerin tauti. Noin vuosi sitten hän alkoi kärsiä unettomuudesta ja on päiväsaikaan todella väsynyt, mutta ei saa päivälläkään unta. Magneettikuvauksessa aivoissa on todettu muutoksia. Yöllä hän nukkuu 2-5 tuntia. Unta tuomaan on käytössä mirtatsapiini, melatoniini ja välillä tematsepaami. Niiden teho on kuitenkin huono. Terveyskeskuslääkäri ei suostu antamaan muita lääkkeitä.

Kuuluuko unettomuus Alzheimerin tautiin, ja mitä asialle voisi tehdä? Tilanne on stressaava äidille, kun ei jaksa tehdä mitään, mieli on maassa eikä mikään kiinnosta. Kaksi vuotta sitten häneltä murtui lonkka, ja hän sai proteesin. Toipui leikkauksesta hyvin, mutta mitään kuntoutusta ei määrätty. Hyvin meni viime syksyyn kunnes alkoivat univaikeudet. Onko mitään tehtävissä? Kiitos. 

Pitkäaikainen unettomuus on haitallista, tilapäinen unettomuus on luonnollista. Alzheimerin tautiin ei välttämättä liity suoraan unettomuutta, mutta alttius vuorokausirytmin häiriöön on tavallista. Nyt pitäisi rauhassa miettiä, mistä unettomuus johtuu?

Koska taustalla on jo lonkkamurtuma ja ilmeisesti siis tasapainovaikeutta, olen pitkälti samoilla linjoilla kuin terveyskeskuslääkäri. Nuo mainitsemasi lääkkeet ovat turvallisimpia. Melatoniini on kaikkein turvallisin. Melatoniinin eritys vähenee merkittävästi ikääntymisen myötä. Näkisin, että melatoniini pitäisi aloittaa uudestaan. Ongelmana on se, että se pitäisi ottaa aina suunnilleen samaan aikaan (½ tunnin tarkkuudella), mikä ei välttämättä onnistu muistisairauden takia.

Jotta uni alkaisi taas löytyä, voi olla että tarvitaan jokin lääke alkuun melatoniinin oheen. Mikä se lääke on, riippuu siitä, mikä on oletettu syy unettomuuteen. Jos unettomuuden syynä on esimerkiksi levottomat jalat (aika yleistä), tarvitaan ehkä pieni annos pregabaliinia. Jos syynä ovat säryt, tarvitaan särkylääkettä. Jos yöaikainen tiheävirtsaisuus, sitä voidaan kokeilla hoitaa. Stressitilanne aiheuttaa sympaattisen hermoston yliaktivoitumista, joka pitäisi saada laukaistua. Jos taustalla on yöaikaista harhaisuutta, voidaan kokeilla pientä annosta antipsykoottia.

Toisaalta korostaisin lääkkeettömien hoitomuotojen merkitystä. Jos taustalla on pelokkuutta, pitää miettiä turvallisuuden tunnetta lisääviä toimia. Liikunnan on osoitettu parantavan yöunta. Jos iäkkäällä on masennusta, masennusta olisi pyrittävä lievittämään sosiaalisen kanssakäymisen lisäämisen ja tarvittaessa lääkityksen kautta. Kevyt illallinen 2 tuntia ennen nukkumaan menoa on mahdollisesti avuksi. Pitäisi miettiä, mikä rentoutuskeino sopisi äidillesi. Joskus Alzheimer-lääkkeisiin liittyy unettomuutta (erityisesti donepetsiili), ja on muitakin unettomuutta aiheuttavia lääkkeitä. Eli lääkkeiden vähentäminen voi olla joskus toimiva hoito niiden lisäämisen sijasta.

Ystävällisin terveisin,
Markus Halminen

« Takaisin